Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
EU:n suunnitelma auttoi korjaamaan investointivajetta merkittävästi, vaikka sen tavoitetta ei saavutettu kokonaan
- Photo Info
- Download
Lehdistötiedote
Luxemburg, 19. maaliskuuta 2025
EU:n suunnitelma auttoi korjaamaan investointivajetta merkittävästi, vaikka sen tavoitetta ei saavutettu kokonaan
- ESIR-rahastosta on myönnetty huomattava määrä rahoitusta vuosien 2007–2008 finanssikriisiä seuranneen investointilaman jälkeen
- Reaalitalouteen tehtävien 500 miljardin euron lisäinvestointien tavoitetta ei saavutettu kokonaan
- Vuoden 2022 loppuun mennessä tehtyjen investointien määrä ilmoitettiin 26 prosenttia liian suurena
Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) auttoi merkittävällä tavalla korjaamaan EU:n investointivajetta, joka syntyi vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen, toteaa Euroopan tilintarkastustuomioistuin tänään julkaisemassaan kertomuksessa. ESIR-rahasto saavutti kuitenkin vain kolme neljäsosaa tavoitteestaan saada vuoden 2022 loppuun mennessä liikkeelle puolen miljardin euron lisäinvestoinnit reaalitalouteen. Euroopan komissio ei myöskään arvioinut jälkikäteen, saatiinko ESIR-rahaston avulla aikaan investointeja, joita ei muutoin olisi tehty.
Euroopan komissio ja Euroopan investointipankkiryhmä (EIP-ryhmä) perustivat ESIR-rahaston vuonna 2015. Se tunnetaan myös nimellä Euroopan investointiohjelma tai Junckerin suunnitelma. Rahaston päätavoitteena oli korjata vuosien 2007–2008 finanssikriisistä seurannutta EU‑maiden investointivajetta. Finanssikriisistä vuoteen 2014 asti investointimenojen kokonaismäärä laski EU:ssa noin 15 prosenttia eli 430 miljardia euroa huippuvuoteen 2007 verrattuna. ESIR-rahastosta myönnettiin 26 miljardia euroa EU:n talousarviotakuita ja 7,5 miljardia euroa EIP:n rahoitusta infrastruktuuriin ja innovointiin sekä pienille ja keskisuurille yrityksille (pk‑yrityksille). Tavoitteena oli moninkertaistaa kyseinen määrä 15-kertaiseksi vuoden 2022 loppuun mennessä houkuttelemalla lisää julkisia ja yksityisiä investointeja.
”ESIR-rahasto on edistänyt merkittävästi EU:n investointivajeen korjaamista ja tukenut monia erilaisia toimia mikrorahoituksesta suuriin infrastruktuuri-investointeihin, vaikkakaan se ei täysin saavuttanut tavoitteena ollutta investointien määrää”, toteaa tarkastuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Lefteris Christoforou.
Tarkastajat havaitsivat, että vuoden 2022 loppuun – eli rahoituksen hyväksymisen määräaikaan – mennessä tehtyjen lisäinvestointien määrä (503 miljardia euroa) ilmoitettiin 131 miljardia euroa liian suurena. Määrän ilmoittaminen liian suurena johtui puutteista kerrannaismenetelmän suunnittelussa sekä tavassa, jolla komissio ja EIP menetelmää sovelsivat. Komission ja EIP:n laskema kerrannaisvaikutus perustui osittain rahoitukseen, jota ei ollut vielä maksettu lopullisille tuensaajille. Lisäksi ne lukivat virheellisesti ESIR-rahaston ansioksi osan investoinneista, jotka oli saatu liikkeelle muilla EU:n välineillä, ja jättivät peruutetut investoinnit vähentämättä kokonaisinvestoinneista.
ESIR-rahaston täydentävyyden tärkein ansio (eli reaalitaloudelle koituva lisäarvo) oli sellaisten investointien tukeminen, joihin liittyy suurempi riski. EU:n takaus oli toisin sanoen tarkoitettu investointihankkeille, joita ei muuten olisi voitu toteuttaa – ainakaan samassa laajuudessa – esimerkiksi EIP:n tavanomaisten toimien kautta. Rahoituksen välittäjät, kuten pankit ja osakerahastot, antoivat ESIR-rahaston täydentävyydestä myönteisen arvion. Niiden mukaan rahasto mahdollisti suuremmat investointimäärät, kasvatti yksittäisiä investointeja ja houkutteli uusia sijoittajia. Komissio ei kuitenkaan tehnyt täydentävyyttä koskevaa jälkiarviointia, joka olisi osoittanut vakuuttavasti, kuinka paljon julkisilla varoilla oli tosiasiallisesti saatu aikaan lisäinvestointeja.
ESIR-rahasto vastasi yleisesti ottaen asetettuja tavoitteita, ja komissio ja EIP seurasivat asianmukaisesti sen rahoitusta ja rahoitusvirtoja. Seuranta ei kuitenkaan ollut kattavaa eikä raportointia valvottu kunnolla. Komissio ja EIP eivät kumpikaan seuranneet, miten ESIR-rahasto edisti työllisyyttä ja kestävää kasvua, sillä ESIR-sopimuksessa ei asetettu tätä varten tavoitteita. Tuesta, jota ESIR-rahastosta myönnettiin EU:n ulkopuolisissa maissa toteutetuille investoinneille, ei myöskään annettu yksityiskohtaisia tietoja. Lisäksi komissio oletti vuoden 2021 lopun tosiasiallisten tietojen perusteella, että ESIR-rahasto olisi vähintäänkin budjettineutraali. Rahaston elinkaaren ajalta ei kuitenkaan ole tällä hetkellä olemassa tappioita tai ylijäämiä koskevaa arviota.
Tarkastajat kehottavat komissiota raportoimaan ESIR-rahastosta avoimemmin ja parantamaan tapaa, jolla se arvioi tosiasiallisesti liikkeelle saadut investoinnit. ESIR-rahaston investoinnit ovat edelleen käynnissä, mutta saadut kokemukset voivat auttaa parantamaan hallinnointia muiden EU:n talousarviotakuita sisältävien ohjelmien, kuten ESIR-rahaston seuraajan InvestEU‑ohjelman yhteydessä.
Taustaa
ESIR-rahaston tavoitteena oli edistää kilpailukykyä ja talouden elpymistä vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen sekä parantaa pk‑yritysten rahoituksensaantia. Rahastoa voitiin käyttää monenlaisiin rahoituskohteisiin startup-yrityksistä suuriin infrastruktuureihin. Sen rahoitusta hyödynnettiin vaihtelevassa määrin kaikissa EU‑maissa. Komission mukaan ESIR-rahastosta oli vuoden 2022 loppuun mennessä hyötynyt yhteensä 841 957 lopullista tuensaajaa.
Erityiskertomus 07/2025 Euroopan strategisten investointien rahasto:Rahasto edisti merkittävästi investointivajeen korjaamista, mutta 500 miljardin euron investointitavoitetta ei saavutettu reaalitaloudessa kokonaan vuoden 2022 loppuun mennessä on saatavilla Euroopan tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Tarkastus on jatkoa vuonna 2019 julkaistulle tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukselle ESIR-rahaston tuloksellisuudesta
Contact:
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen mediapalvelu: press@eca.europa.eu
Damijan Fišer: (+352) 621 55 22 24