Europäischer Rechnungshof - European Court of Auditors
Tarkastajat: EU:n rahoitus kansalaisjärjestöille ei ole riittävän avointa
- Bild-Infos
- Download
Lehdistötiedote
Luxemburg, 7. huhtikuuta 2025
Tarkastajat: EU:n rahoitus kansalaisjärjestöille ei ole riittävän avointa
- Kansalaisjärjestöille myönnettiin vuosina 2021–2023 yli seitsemän miljardia euroa EU:n rahoitusta sisäisten toimintapolitiikkojen eri aloilla
- Tiedot kansalaisjärjestöille myönnetyistä EU:n varoista ovat hajanaisia ja epäluotettavia
- Kansalaisjärjestöjen lobbaus- ja edunvalvontatoimia ei julkisteta selkeästi
Euroopan tilintarkastustuomioistuimen uudessa kertomuksessa todetaan, että kansalaisjärjestöille myönnetty EU:n rahoitus kärsii avoimuuden puutteesta. Parannuksista huolimatta tiedot EU:n rahoituksesta, joka on myönnetty EU:n sisäpolitiikan alalla toimiville kansalaisjärjestöille, ovat edelleen epätarkkoja ja puutteellisia. Euroopan komissio ei ilmoittanut asianmukaisesti tietyistä EU:n rahoittamista edunvalvontatoimista, kuten lobbauksesta. Käytössä ei myöskään ole aktiivisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että rahoitusta saaneet kansalaisjärjestöt kunnioittavat EU:n arvoja. Tämä altistaa EU:n maineriskille.
Kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan organisaatiot lisäävät kansalaisten osallistumista EU:n demokraattiseen politiikantekoon jatkuvan vuoropuhelun avulla, jonka on oltava avointa. Jotta julkisia päätöksentekijöitä voidaan pitää tilivelvollisina, kansalaisten on paitsi tiedettävä, kenelle ja mihin tarkoitukseen EU:n varoja myönnetään, myös se, miten niitä käytetään ja kunnioittavatko varojen saajat EU:n arvoja. Yleinen kiinnostus kansalaisjärjestöjen avoimuusvaatimusten parantamiseen on lisääntynyt vuoden 2022 ”Qatargate”-skandaalin jälkeen.
”Avoimuudella on keskeinen merkitys varmistettaessa kansalaisjärjestöjen uskottava osallistuminen EU:n politiikantekoon”, toteaa kertomuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Laima Andrikienė. ”Vaikka viimeisimmän tarkastuksen jälkeen on edistytty jonkin verran, kuva EU:n kansalaisjärjestöille myöntämästä rahoituksesta on kuitenkin edelleen epätarkka, sillä tiedot EU:n rahoituksesta – lobbaus mukaan luettuna – eivät ole luotettavia eivätkä avoimia.”
Kansalaisjärjestöille myönnettiin vuosina 2021–2023 kaikkiaan 7,4 miljardia euroa EU:n keskeisten sisäisten toimintapolitiikkojen aloilla. Niihin lukeutuvat esimerkiksi koheesio-, tutkimus-, muuttoliike- ja ympäristöpolitiikka. Komission osuus myönnetyistä varoista oli 4,8 miljardia euroa ja jäsenvaltioiden osuus 2,6 miljardia euroa. Tarkastajat kuitenkin varoittavat, että näihin lukuihin olisi suhtauduttava varauksella, sillä kansalaisjärjestöille maksetuista EU:n varoista ei ole saatavilla luotettavaa yleiskuvaa. Tietoja julkaistaan hajanaisesti, mikä haittaa avoimuutta ja vaikeuttaa analyysia siitä, onko EU:n varat keskitetty liian pieneen joukkoon kansalaisjärjestöjä. Tilanne myös rajoittaa käsityksen saamista kansalaisjärjestöjen roolista EU:n toimintapolitiikoissa.
Vaikka komissio on edistynyt tietojen keräämisessä kansalaisjärjestöille myönnetystä EU:n rahoituksesta, tietojen julkistamisessa on edelleen puutteita. Jäsenvaltiot eivät myöskään seuraa kansalaisjärjestöille myönnettyä EU:n rahoitusta tai raportoi siitä, eikä odotettavissa olevissa sääntelyn parannuksissa edellytetä, että ne raportoisivat maksuista.
Kansalaisjärjestön määritelmä vaihtelee eri EU‑maissa, ja se on harvoin kirjattu kansalliseen lainsäädäntöön. Vuonna 2024 EU määritteli kansalaisjärjestön lähinnä valtiosta riippumattomaksi ja voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi. Vaikka tämä on askel oikeaan suuntaan, pelkästään määritelmällä ei voida varmistaa, että kansalaisjärjestöt luokitellaan oikein EU:n varainhoidon avoimuuden järjestelmässä. Tämä johtuu siitä, että yhteisöt julistautuvat itse kansalaisjärjestöiksi, eikä komissio tarkasta niiden asemaan liittyviä tärkeitä näkökohtia, kuten sitä, onko valtiolla merkittävää vaikutusvaltaa niiden hallintoelimissä tai ajaako kansalaisjärjestö jäsentensä kaupallisia etuja. Esimerkiksi eräs suuri tutkimuslaitos luokiteltiin kansalaisjärjestöksi, vaikka sen hallintoelin koostui yksinomaan valtion edustajista.
Komissio ei julkistanut selkeästi tietoja, jotka sillä oli EU:n avustuksilla rahoitetuista kansalaisjärjestöjen edunvalvontatoimista. Komissio antoi vasta tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen aikana ohjeita siitä, että avustussopimuksissa ei saa edellyttää tuensaajilta lobbaustoimintaa EU:n toimielimissä. EU:n varoja hallinnoivat tahot eivät myöskään etsi ennakoivasti mahdollisia EU:n arvojen, kuten oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien, loukkauksia. Ne tukeutuvat sen sijaan pääasiassa tuensaajien omiin ilmoituksiin. Ei ole myöskään tarkistettu rahoituslähteitä, joiden avulla voitaisiin saada hyödyllistä tietoa siitä, mitkä tahot ovat kansalaisjärjestöjen takana.
Taustaa
EU:n talousarviosta rahoitetaan toimia riippumatta siitä, ovatko niiden toteuttajina kansalaisjärjestöt vai muuntyyppiset yhteisöt. Kansalaisjärjestöt ovat kooltaan ja toiminta-aloiltaan erilaisia. Niiden toiminta-alat voivat vaihdella sosiaalisesta osallisuudesta ympäristönsuojeluun ja tutkimukseen. Kansalaisjärjestöt voivat saada EU:n avustuksia hankkeiden toteuttamiseen, kuten mitkä tahansa muut tuensaajat. Niille saatetaan maksaa avustuksia myös toimintakustannusten kattamiseen pelkästään siitä syystä, että ne ovat kansalaisjärjestöjä. Vuosina 2021–2023 EU:n avustuksia sai yli 12 000 kansalaisjärjestöä. Viime vuosikymmenen aikana huomattava osa komission suorasta rahoituksesta on osoitettu pienelle määrälle kansalaisjärjestöjä.
Tarkastuksessa arvioitiin EU:n ohjelmia, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussaa, Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelmaa, AMIF-rahaston ohjelmia ja Life-ohjelmaa, ja tutkittiin tilannetta eri jäsenvaltioissa. Tarkastuksen pohjana on Euroopan parlamentin kehotus lisätä EU:n rahoituksen avoimuutta, kansalaisjärjestöt mukaan luettuina, ja niiden tärkeää roolia demokraattisessa politiikanteossa. Kertomuksessa otetaan huomioon viime aikoina lisääntynyt yleinen ja poliittinen kiinnostus kansalaisjärjestöille myönnettävään EU:n rahoitukseen.
Erityiskertomus 11/2025 Kansalaisjärjestöille myönnettyyn EU‑rahoitukseen liittyvä avoimuus – Edistystä tapahtunut, mutta kokonaiskuva ei vieläkään ole luotettava on saatavilla tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla. Tarkastus on jatkoa tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 tarkastuskertomukselle, jossa arvioitiin kansalaisjärjestöille EU:n ulkopolitiikan puitteissa myönnettyä rahoitusta, sekä vuoden 2024 erityiskertomukselle EU:n avoimuusrekisteristä.
Contact:
ECA press office: press@eca.europa.eu